Viikonloppujuttuja

Oltiin mökillä viikonloppuna. Myös oli suurensuuret Kurupäivät ja olin siellä torilla myymässä. Vähän heikkoa myyntiä oli, mutta sukulaiset osti säälistä. Hahhaa. Ei sen väliä kuka ostaa, kuhan ostaa.
Kortteja jäi myymättä aika paljon ja kaks mattoa.

Saa ostaa. Molemmat halkaisijaltaan n. 80cm. Se myynnissä oleva vaalea ei ole juuri tuo kuin kuvassa, mutta täysin samanlainen.

Kyllä muutkin ihmiset oli jutuistani vähän kiinnostuneita, mut ei ostanu mitään. Meillä oli tosi pieni pöydä Sdp:n soppateltan vieressä. KAIKKI ihmiset söi hernekeittoa meidän pöydän edessä ja kukaan ei edes nähny mun pöytää sieltä ihmisten takaa. Pyh.

Mutta oli oikeasti ihana kokemus tuo torimyynti. Heräsin aamulla puoli kuudelta 6 tunnin yöunien jälkeen. Oikeasti mulla oli herätys vasta puol 7, mutta en saanut nukuttua siihen asti. Torille saavuttiin 7.45.

Siellä oli isän puukkojakin vähän myynnissä. Musta tuntuu, että niistä oltiin enemmän kiinnostuneita kuin mun tekeleistäni.
Torilla oli aluksi mukava sää, viileää, mutta aurinko paistoi. Joskus kymmenen maissa alkoi ekan kerran satamaan ja sitä satoi sitten aina välillä. Aurinko ei enää näyttäytynyt aamun jälkeen.
Joskus kahdentoista maissa mua alkoi väsyttämään ihan älyttömän paljon. En oo tottunut heräämään puoli kuudelta, joten teki tiukkaa olla reippaana iltapäivällä. Kahdelta me pakattiin kamat ja lähdettiin takaisin mökille. Mökillä sain juuri ja juuri syötyä jotain ja sitten nukahdin. Musta tuntui, ettei mua oo milloinkaan väsyttäny niin paljoa. Tuntui ihan siltä, että taju lähtee, eikä pysty olemaan.

Nyt oon sitten lauantai-illasta (siis siitä asti, kun menin yöunille) asti nukkunut enemmän ku laki sallii. Pikaisesti laskien oon nukkunut parin parin vuorokauden aikana melkein 24 tuntia. Kahdet 10-11 tunnin yöunet ja parit reilun tunnin päiväunet.
Kello on nyt melkein 22.00 ja mä oon melkein valmis taas petiin. On vaan niin ihana nukkua, kun kerran saa!

Mun terapialoma loppui myös tänään. Oli tosi mukava päästä terapeutille pitkästä aikaa, kun sai kertoa mitä kaikkea on tapahtunut tässä kolmen viikon aikana. 45min on vaan tosi lyhyt aika, kun pitäisi kauheasti selittää asioita!
Mutta oli ihana huomata, että vaikka olin 3 viikkoa ilman terapiaa, niin selvisin todella hyvin. Ehkä mä selviän sittenkin yksin, kun mun terapia joulukuussa loppuu.

Tähän loppuun sekalaisia kuvia reissusta.

Vanha puoli. <3 Voi että mää rakastan tota taloa.

Sinisen huoneen ovi.

Rakas pieni lättäjalka ei meinannu millään herätä päiväunilta. Hän heräs kyllä ja mä puin hänet, mut nukahti lattialle uudelleen. Otin sitten syliin ja ajattelin, et heräilköön siinä rauhassa. No, sehän nukahti takasin. Sit se heräs hetkeks mennäkseen takas sänkyyn. Mä kysyin, että saanko olla vieressä ja hän anto luvan. Voi rakkaus. En voi ymmärtää, kuinka näin kamalan suurta rakkautta voi tuntee jonkun toisen lasta kohtaan. En tiedä miten voi selvitä siitä, että miten paljon sitten omaa lastaan rakastaa?

Tein myös hänelle upeen hämähäkkipaidan. Tai siis hämähäkinverkkopaidan. Ostin tuollaisen normaalin t-paidan ja piirsin kangastussilla tuon verkon. Just ja just ehdin nappaamaan kuvan, ennenku paita lens pois. No, toivottavasti hän joskus sitä pitää. :D

Heippa mökki, hello Hämeenlinna. Ihana olla kotona, mutta kyllä mulla on ikävä mökille ja lapsuuskotiin. Nyyh.