Meillä oli eilen juhlat.
| Kyllähän nyt kaikissa tällaisissa juhlissa pitää olla vieraskirja. |
Neljäkymppiset! Minä täytän 6.10 ja Jonas vasta marraskuussa, mutta eihän siihenkään enää kauaa ole.
Meillä oli ihania vieraita ja hyvää ruokaa. Itse en kylläkään osallistunut leipomiseen, muuten kuin pienen pienellä auttamisella, mutta ei se mitään. Siivosin sentään itse koko kämpän juhlia varten!
| Äitin tekemää parasta suklaakakkua! Huomatkaa muumimukit rivissä. |
No mutta sitten me (tai no... minä...) saatiin lahjaksi uudet verhot keittiöön! Ne on ihan sairaan hienot!
Tiesin kyllä, että saan ne, kun vähän niinkun toivoin niitä.
| Niissä on ihania tipuja oksilla. |
Vielä pieni pieni ahdistustarina loppuun, enhän voi olla mainitsematta sitä.
Perjantaina mua ei hirveän paljoa ahdistanut juhlat. Olin ehkä vähän liiankin levollisin mielin, ainakin osittain. Sitten yöllä heräsin hirveän pahaan oloon ja heti alkoi ahdistamaan tosi paljon. Olin hereillä neljä tuntia, puoli kahdeksaan asti. Ja koko sen ajan äiti valvoi ja oli mun kanssa. Voi äiti. <3
Silloin yöllä ahdisti ihan laittoman paljon, en uskaltanut mennä edes sänkyyn, vaan istuin tuossa keittiön penkillä.
Sitten kun sain mentyä puoli kahdeksalta nukkumaan, niin sain onneksi nukuttua kai melkein neljä tuntia.
Kun odoteltiin vieraita saapuvaksi, olin varma, että kuolen siihen ahdistukseen. Se oli ihan kamalaa.
En kuitenkaan kuollut. Välillä täytyi käydä kyllä kuitenkin makuuhuoneessa rauhoittumassa ja olemassa yksin. Välillä vaeltelin vaan huoneesta toiseen ahdistuneena. Kuitenkin onneksi oli mukavat juhlat!
Nyt kuitenkin on ihana olla, tuntuu melkein joululta, kun sai hakea ihania ruokia aamupalaksi keittiöstä, jossa oli ihanan vaaleaa ja valoisaa, melkein kuin olisi ollut lunta ulkona!
Onnee teille! :) Mun mielestä toi kettiön taso ei ole kamala ja teillä on muuten samanlainen tiskikone kuin meillä! :D
VastaaPoista