2012

Kyllä, tarkoitan otsikolla todellakin viime vuotta, en tehnyt siis virhettä!

Vuosi 2012 alkoi hyvin. Olin todella onnellinen, sillä olin syönyt reilun kuukauden ihanaa lääkettäni, joka oli vaikuttanut mielialaan jo siinä kuukaudessa todella paljon.
Olin paljon onnellisempi ja iloisempi, enkä menettänyt malttiani enää niin helposti.
Ekat pari kuukautta vuodesta oli siis tasaista nousukiitoa. Me saatiin uus auto ja tammikuun lopussa uskallettiin lähteä Vantaalle shoppailemaan!

Maaliskuussa aloin kulkea bussilla. Siis ympäri Hämeenlinnaa. Tai no kotoa kaupungille ja takaisin. Maaliskuun lopussa sain bussikortin ja sitten sitä vasta ajeltiinkin bussilla. Parhaina päivinä kävin kolme kertaa kaupungilla.
Uskalsin myös käydä parturissa, se oli iso askel. Pahoittelen seuraavan kuvan laatua, mutta mulla ei kyllä oo yhtään parempaa kuvaa mun sillosesta uudesta tukasta.

Huhtikuussa aloin virkkaamaan ahkerammin. Kuljin edelleen reippaasti yksin terapiassa bussilla ja shoppailin kaupungilla.

Voi raukka sopuli!

Toukokuussa uskalsin lähteä taas laivalle! Viimeksi uskalsin tehdä sen syyskuussa 2010. Reipastuin koko ajan, uskalsin syödä ravintoloissa ja se oli todella iso askel.

Kesä oli ihanaa aikaa. Uskalsin lähteä moniin paikkoihin ja näin ihmisiä, ketä en ollut nähnyt vuoteen. 2011 oli epäsosiaalisuuden vuosi, mutta 2012 olen saanut paljon kavereita ja lämmitellyt vanhoja kaverisuhteita ja nähnyt rakkaita sukulaisia. Sosiaalisuuden (nii joo ja käsitöiden) vuosi 2012.

Myös rakas veljeni meni naimisiin kesällä. Olin odottanut näitä häitä 11-vuotiaasta asti. En oo ihan varma kiljuinko puhelimeen, kun veljeni soitti tammikuussa ja ilmoitti häistä.

Morsiusneito

Sulhaspoika... Löysi varmaan hämähäkin.

Heinäkuussa olin lähes joka päivä kaupungilla. Kiersin Hämeenlinnan keskustaa ja löysin uusia kauniita paikkoja. Näin myös kavereita, se oli mukavaa. Nii, ja tietysti virkkasin.

SAIN MYÖS TENNARIT <3

Hikisenä hississä. Hyi. Oli kamalaa kun oli koko ajan niin KUUMA ja varsinkin kun käveli ympäri kaupunkia.

 Olin myös myymässä torimyyjäisissä! Ja uskalsin voittaa osan koirapelostani!

Elokuussa mulla alettiin epäillä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Ramppasinkin siis verikokeissa ja lopulta marraskuussa aloitettiin lääkitys ja vajaatoiminta varmistui. Thyroxiniä syödään sitten loppuelämä. Mutta toisaalta, oon jo niin tottunut syömään lääkkeitä, ettei tää nyt muuttanu mun elämää kovinkaan paljon.
Elokuussa myös sosiaalisoin lisää ja ALOITIN AUTOKOULUN. Isoin juttu koko vuonna. Ja mahtavin juttu. Sain siitä niin paljon hyviä kokemuksia ja paljon voimaa ja rohkeutta, että huhhuh. Kiitos Hämeenlinnan autokoulu!!!! Ainiijoo, ja tietysti myös virkkasin.

Kävin myös Hämeen Linnassa ekaa kertaa!

... ja opetin pahoja tapoja lapsille. Voihan Angry Birds.

Syyskuusta ei oo paljoo sanottavaa, ajelin autolla ja virkkasin. Joo, ja askartelin tietysti joulukortteja!

Lokakuussa täytin 21, HYI. JA HUI. Ei se oikeesti ollut kamalaa. Ihan kivaa. Me pidettiin juhlat kavereiden kanssa täällä meillä. Meitä oli yhteensä 7 ja meillä oli ihan hullun hauskaa!

LAHJOJA. Askartelupaperia, iso kynttilä, pieni mariskooli ja sydänkori. Jee, ne oli upeita :)

Lokakuussa sain myös sen ajokortin!!!!!! Nii joo, ja virkkasin tietty.

Nii joo, ja lokakuun lopussa oli tietty HALLOWEEN.

Marraskuussa näin vanhoja kavereita todella pitkästä aikaa. Oli huippukivaa. Sitten askartelin myös paljon joulukortteja. Marraskuusta ei oo kuvia, koska ostin iPadin ja oon ottanut siitä lähtien kaikki kuvat sillä.
Joulukuunkin kuvat on kaikki iPadilla. Teen erikseen joulujutuista sitten postauksen, kunhan keksin miten saan ne kuvat koneelle. iPadilla on kuitenkin vähän ikävä kirjottaa ja tehä pitkiä juttuja.

Mutta näin yhteenvetona, oon kasvanu vuodessa ihan älyttömän paljon. Siis henkisesti, hehheh. Musta on tullu paljon aikuisempi monella tavalla.
Tulevaisuus näyttää valoisalta ja aloitan ensi maanantaina sen saman kurssin, missä olin silloin, kun muutin Hämeenlinnaan.
Terapiani on loppunut, mutta oon senkin suhteen hyvällä mielellä, koska mulla menee nyt ihan hyvin. Mä oon tosi onnellinen. Ahdistusta on joskus, tai no ehkä enemmänkin jännitystä uusissa tilanteissa.

Vuosi 2012 on ollut ystävien, sosiaalisuuden ja erityisesti myös käsitöiden vuosi. Tuokoon vuosi 2013 mukanaan paljon uusia ja ihania asioita. Katsotaan vuoden päästä, miksi kutsutaan vuotta 2013.